McIntoshin parina oli
Shindo Aurieges MM, eli ihan tasaväkisestä kamppailusta ei ollut kyse . Valmistajan kenties kuuluisimpia laitteita ovat viritinvahvistimet 70-luvulta sekä kasettisoittimet tai loistavat virittimet T-909 ja T-9990 80-luvulta. Sen lyhennetty nimi
Onkyo tarkoittaa vapaasti käännettynä äänen harmoniaa.
Alusta saakka yhtiön fokus oli tiukasti kuluttajille
suunnatussa viihde-elektroniikassa . Kyseessä on siis
kohtuullisen harvinainen herkku, vaikka Aasiassa näkyykin liikkeellä ja käytössä jonkin verran paikallisia
malleja.
Vuosina 1984?1992 valmistetun päätteen listahinta on ollut aikanaan 850 000 jeniä eli noin 6 500 ?,
kun huomioon ei oteta inflaatiota. Onneksi
huushollissa on kuitenkin vastikään vieraillut pari
muutakin järeää transistoripäätettä vertailupohjaa
antamassa.. Tosin sen ajaton ja konservatiivinen
muotoilu mittareineen ja jalopuupäätyinen jakaa
mielipiteitä.
ONKYO perustettiin Japanissa vuonna 1946 nimellä Osaka Denki Onkyo K.K. Tai modernien ja modernien, sillä sen vertailukohdaksi valikoitui
McIntoshin MA-2275 putki-integroitu kokonaisena
tai pelkän päätteen roolissa. Ja tietty myös Msarjan vahvistimet.
Onkyo Grand Integra M-510 on yksi yhtiön järeimpiä ja samalla kauneimpia luomuksia. Grand Integra M-510 -päätevahvistin
nostalgista hifiä Onkyo
Teksti ja kuvat: Mika Kankainen
Äänen harmoniaa
Hienoa shampanjan väristä jättiläistä ei voi olla
ihailematta. Vahvistimen ?Real-Phase?-virta64
lähde yhdessä peräkkäisten järeiden muuntajien, tasasuuntaussillan ja kondensaattorien kanssa pitävät
sen vaihekäyttäytymisen optimaalisena, ja suojattu
kaksoismonorakenne varmistaa häiriöttömän teknisen suorituskyvyn.
Tämä kotonani vieraillut Onkyo Grand Integra
M-510 on yksi 50 kappaleen rajoitetusta, läntisille
markkinoille tarkoitetusta erästä. Ei siis ihan joka pojan pääte hintansakaan puolesta.
Kyseinen yksilö on vasta huollettu ja säädetty
Audiotasossa, ja mittausraportin mukaan se ylittää
edelleen tehtaan sille asettamat speksit kunnioitettavasta iästään huolimatta.
Halusimme selvittää, miten tämä aikansa huippupääte pärjää moderneille vahvistimille. puolin taikka toisin. Monen aikalaisensa tavoin sen
tunnistaa välittömästi nousevan auringon maasta
tulevaksi. Mekaanisesti
erittäin laadukas työnjälki yhdessä 63 kg:n massan ja
vakuuttavien teholukemien (2x1,2 kW jatkuvaa tehoa
1 ohmin kuormaan) kanssa oikeuttavat sen suoraan
vahvistimien raskaaseen sarjaan.
Kovista lukemista huolimatta päätteen suunnitteluun uhrattiin huomattavan paljon aikaa ja vaivaa, jotta sen järeys ei aiheuttaisi mitään kompromisseja äänenlaadun suhteen. segmentissä, jossa se kasvoi yhdeksi merkittävistä pelureista
Alukkeen
toisto on samaa tasoa.
Keskialue on kallellaan tarkkaan ja analyyttiseen,
vaikkei kunnolla lämmennyt pääte kuulostakaan aivan
stereotyyppisen järeältä AB-luokan koneelta. nostalgista hifiä
Vakuuttavan elegantti
Onkyo Grand Integran kytkeminen settiin on mutkaton toimenpide, kunhan vain ottaa huomioon, että se
saavuttaa maksimitehonsa nykystandardia alemmalla
1 voltin sisääntulojännitteellä. Laitetelineen tulee ainakin olla riittävän kookas ja tukeva.
Itse pidän ajattomista esineistä, jotka toimivat luotettavasti vuodesta toiseen. Tämä Onkyo on ehdottomasti juuri sellainen. Mieleen tulee vain hajanaisia
ajatuksia systeemin synergiasta ja päätteelle sopivammista kaiutinseteistä. Kaikki nämä toimivat mekaanisesti virheettömästi, jopa eleettömästi.
Takapaneelista löytyy järeät liittimet kahdelle kaiutinparille ja myös aiemmin mainitut Fixed/Variableinputit rca-liittimin varustettuna. Etuvahvistimen käytettävyys parani huomattavasti.
Hillitysti toimivan luukun taakse piilotetuista kytkimistä löytyy mm. Kaiken
voiman ja kontrollin lisäksi se tarjoilee paikoin yllättävän hienovaraisesti soljuvan keskialueen, vaikka kokonaisuudessa onkin mukana samalla kovuutta, karheutta ja pientä mekaanisen suorittamisen tuntua.
Onkyo on omien kokemusteni perusteella selvästi
tiukempi ja rokimpi tapaus kuin esimerkiksi salonkikelpoinen Accuphase tai legendaarisen Luxmanin vastaavat tuotteet, samasta syntyperästään huolimatta.
Tässä suhteessa sen olemus saattaa pettää.
Niin tai näin, en sanoisi Onkyon jäävän jälkeen moderneista vastineistaan. Voimaa ja tiukkaa
kontrollia päätteessä nimittäin tuntuu olevan vähintäänkin yhtä paljon kuin moderneissa D-luokkaisissa
monoissa, jotka vierailivat jokin aika sitten referenssinä toimivien NS-1000-kaiuttimien edessä.
Tukevan kotimaisen progen kanssa bassoilla tuntuu
olevan hieman enemmän ulottuvuutta McIntoshiin
verrattuna, kuten myös rytmistä erottelukykyä varsinkin nuottien nopean sammumisen suhteen. Tämän subjektiivisen kokeilun jälkeen en näe sen
päivittäiselle käytölle mitään estettä.
Päätteen edelleen suhteellisen korkeasta rahallisesta arvosta huolimatta se on pitkäikäinen ratkaisu, sillä
se on kytkentäkaavionsa ja erilliskomponenttien ansiosta täysin huollettavissa.
Pääte myös kestää äänenlaadullisen vertailun uusiin
ja moderneihin saman hintaluokan laitteisiin, mutta
sen ulkonäössä voi olla sulateltavaa. Olisi kutkuttavaa kuulla päätettä sopivassa ympäristössä esimerkiksi legendaaristen
Dunlavy SC-IV/A kaiuttimien kanssa.
Arvokas keräilykohde vai todellinen käyttöesine
Suppeasta valmistusmäärästään ja loistavasta kunnostaan johtuen tämä Onkyo Grand Integra M-510 -yksilö voisi hyvin olla jonkun japanilaisista hifilaitteista pitävän keräilijän tai vintageharrastajan märkä päiväuni. Miles
Davisin trumpetin soundissa on mukana annos herkkyyttä, harkitun kuuloista hienovaraisuutta ja sävyjä,
ja näillä eväillä se pysyy hyvin kuunneltavana.
Yläpää soi niin ikään tarkasti ja erottelevasti, mutta
jää hieman karhean kuuloiseksi peltien soidessa terävästi ja aavistuksen kihisevästi. sisääntulon valitsin (Fixed/Variable), käytetyn kaiutinparin valinta sekä kookkaiden tehomittareiden asteikon ja valaistuksen säätöpainikkeet. Tämän vuoksi pidemmissä kuuntelurupeamissa NS-1000:n silottelematon
luonne tulee harvinaisen selväksi, ja välillä tekee mieli
palata putkien pariin tai ainakin laskea hieman äänenvoimakkuutta.
Onkyon soundi on hyvin vakuuttava ja selkeä, eikä
pääte notkahda kovemmassakaan menossa. Eikä ulkonäkökään hullumpi ole,
kun siihen muutaman viikon totuttelee.
65. Virtajohto on aikakaudelle tyypillisesti kiinteää mallia.
Virran kytkemisen jälkeen päätteestä kuuluu voimakas releiden napsahdus, ja musiikki alkaa soljua
huolimatta vielä hetken jatkuvasta vahvistimen lämmittämissekvenssistä, jota erillinen merkkivalo indikoi.
Kaikki on niin kuin ennenkin, vai onko sittenkään?
Tämä järkäle on nimittäin soundinsa puolesta mielenkiintoisen kaksijakoinen tuttavuus, sillä sen olemus ja
tekninen suorituskyky lupailevat hyvin perinteistä japanilaista äänenlaatua.
Kova kuin graniitti
Joidenkin mittaustuloksia tukevien lähteiden mukaan
Grand Integra ajaa mitä tahansa kaiuttimia, ja tätä
lausuntoa en epäile hetkeäkään. Tämän vuoksi päädyin
hyvin nopean kokeilun jälkeen käyttämään päätteen
Variable-tuloa, jolla päätteen äänentasoa voi säätää
kanavakohtaisesti